Finnish Teachers Attitudes to Muslim Students and Muslim Student Integration
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisten opettajien asenteita muslimioppilaita ja muslimioppilaiden integraatiota kohtaan. Muslimioppilaiden koulutuksellisista tarpeista on kasvaneen maahanmuuton myötä läntisissä yhteiskunnissa käyty paljon keskustelua, ja pohdinnan kohteena on usein se, miten näiden oppilaiden integroitumista yhteiskuntaan voidaan tukea. Kouluyhteisöillä on keskeinen rooli integraation tukemisessa, mutta opettajien asenteita näitä asioita kohtaan on tutkittu vain vähän. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten opettajien ja opettajaopiskelijoiden (N=864) asenteita muslimioppilaita ja heidän integroitumisensa tukemista kohtaan määrällisen kyselyaineiston avulla. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälaisia ovat suomalaisten opettajien asenteet muslimioppilaita ja muslimioppilaiden integraatiota kohtaan? 2) Löytyykö eroavaisuuksia a) opettajaopiskelijoiden asenteissa liittyen siihen, ovatko he aiemmin olleet tekemisissä muslimien kanssa? b) opettajien asenteissa liittyen muslimioppilaiden määrään heidän opettamiensa oppilaiden joukossa? 3) Eroavatko a) mies- ja naisopettajien b) opettajaopiskelijoiden ja ammattiaan jo harjoittavien opettajien c) eri kouluasteilla toimivien opettajien asenteet toisistaan? Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2011 aikana. Tutkimuksessa käytettiin alun perin Tanskassa kehitettyä kyselylomaketta Teacher Attitudes Toward Muslim Student Integration . Opettajat ja opettajaopiskelijat vastasivat internetissä tähän kyselylomakkeeseen, jossa oli 21 väittämää Likertin asteikolla 1-6 liittyen muslimioppilaisiin, heidän mahdollisuuksiinsa integroitua sekä siihen, miten kouluissa integraatiota tuetaan. Analyysimenetelminä käytettiin exploratiivistä faktorianalyysiä, t-testejä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA). Faktorianalyysin avulla löydettiin neljä ulottuvuutta: M1 oppilaiden täytyy oppia demokraattisia arvoja; M2 maahanmuuttajamuslimioppilaat tulevat integroitumaan yhteiskuntaan; M3 oppilaiden täytyy oppia toisista uskonnoista; M4 opettajat edistävät suvaitsevaisuutta ja integraatiota. Opettajat pitivät erittäin tärkeänä, että oppilaat oppivat demokraattisia arvoja, ja suhtautuivat positiivisesti myös toisista uskonnoista oppimiseen. Erilaisuuden käsittelyä ja kohtaamista ei pidetty yhtä tärkeänä kuin yhteisistä arvoista opettamista, ja Islamista opettamiseen opettajat suhtautuivat negatiivisemmin kuin yleisesti erilaisuudesta opettamiseen. Aiempi kokemus toisista kulttuureista ja muslimeista ennusti positiivisempia asenteita opettajaopiskelijoilla. Muslimioppilaiden määrällä luokkahuoneessa ei tässä tutkimuksessa näyttänyt olevan merkitystä opettajien asenteisiin. Naisopettajat ja ammattiaan jo harjoittavat opettajat olivat vahvemmin orientoituneita yhteisistä arvoista opettamiseen kuin muut opettajat. Toisella asteella opettavat opettajat suhtautuivat positiivisemmin muslimioppilaiden mahdollisuuteen integroitua kuin varhaiskasvattajat ja luokanopettajat. Nämä tulokset osittain vahvistavat, osittain kyseenalaistavat aiempien tutkimusten tuloksia ja osoittavat tarpeen jatkaa aihepiirin tutkimusta erilaisissa konteksteissa.
