Suchergebnisse

Tarkastelen maisterintutkielmassani Japanin perustuslain sodan ja sotajoukkojen kieltävää 9. pykälää sekä Japanin turvallisuuspolitiikkaa kahden japanilaisen pääministerin, Koizumi Junichiron ja Abe Shinzon, puheissa. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten Koizumi ja Abe perustelevat 9. pykälän tulkinnan ja turvallisuuspolitiikan muutoksia heidän kausillaan sekä verrata tästä syntyviä tuloksia. Tutkimukseni monipuoliseen teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat turvallisuus, kansainvälinen yhteisö, utopia ja realismi, rauha sekä retoriikka. Aineiston muodostaa rajattu määrä Koizumin ja Aben puheita, jotka olen valinnut käytyäni puheita läpi laajemmin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Japanin muuttuvaa turvallisuuspolitiikkaa perustellaan monin eri tavoin suhteessa perustuslakiin. Muutokset voidaan esitellä perustuslaillisina, mutta tämä kysymys sivuutetaan usein. Yhdysvaltojen vaikutus Japanin turvallisuuspolitiikkaan oli merkittävä erityisesti Koizumin kaudella. Sekä Koizumi että Abe naamioivat poliittiset tavoitteensa esimerkiksi humanitaarisuudeksi tai turvallisuudeksi. Koizumin ja Aben väitteistä huolimatta on kuitenkin selvää, että he joutuvat perustelemaan linjauksiaan perustuslain 9. pykälän olemassaolon vuoksi. Tämä luo ristiriidan lain ja käytännön välille. 9. pykälän rauhanomaiset tavoitteet eivät pääse toteutumaan, koska sekä Koizumi että Abe kohtelevat sitä esteenä turvallisuudelle rauhan mahdollisuuden sijaan. ; In my thesis, I examine the war-forbidding Article 9 of the Japanese Constitution and Japan's security policy in the speeches of two Japanese prime ministers, Koizumi Junichiro and Abe Shinzo. My aim is to reveal the ways in which Koizumi and Abe justify their interpretations of Article 9 as well as the changes made in security policy during their respective terms. For these ends, a versatile theoretical framework including security, international society, utopia and realism, peace, and rhetoric is exercised. A limited number of Koizumi's and Abe's speeches have been chosen as data after a careful examination of the speeches they have given. The results of this research demonstrate that the changes in Japan's security policy are justified in various manners. They are sometimes presented as constitutional, but this question is often disregarded. The influence of the United States was especially visible during Koizumi's term. Both Koizumi and Abe disguise their political objectives as e.g. humanitarianism or security. Despite Koizumi's and Abe's claims, it is clear that the reason they have to justify their policies is the existence of Article 9. This creates a contradiction between law and practice. The peaceful ideals of Article 9 remain unrealised as both Koizumi and Abe treat it as an obstacle to safety instead of a possibility for peace.

In this article, we analyse the construction of Finnish constitutional bilingualism in the aftermath of gaining independence, a traumatic civil war and during the construction of a new republican polity based on regulated parliamentarism in 1917–1919. We take a multi-sited and historically informed approach to the dynamics of political discourse at the parliamentary level, analysing the discursive cycles of people, nationality and nation. We demonstrate the interconnectedness of language policy discourses with historically and spatially multi-sited and highly complex contexts and show how language policy confrontations can add important dimensions to increase our understanding of power struggles concerning other aspects of politics. Both sides of the debate utilized a set of nationalistic discourses, derived from the nineteenth century and reactivated by the discursive trends of the post-war situation. These discourses reinforced the ideas of national self-determination and the opening of politics to the people at large—though with a set of limitations to majority democracy. Indeed, the language paragraphs of the Finnish republican constitution of 1919 can be seen as a further set of minority provisions needed in search said ideals and reconstruction of normalcy after a crisis. ; peerReviewed