Suchergebnisse

This paper analyzes "empathy" and "sympathy" as situated practices, sequential processes that are coconstructed by the participants in the situation. The data consists of 228 sequences of patients' descriptions of their problematic experiences and professionals' responses to them in videorecorded general practice and homeopathic consultations. One deviant case, in which the practitioner shows compassion to the patient in an exceptional way, is subjected to detailed analysis. It is argued that both professionals and patients orient to a degree of professional neutrality in these situations, but also that affiliative practices can be adjusted to the otherwise problem-governed course of the consultation. These orientations seem to address questions similar to those of theoretical distinctions made between the terms empathy and sympathy.

In this article, we examine openings and closings in video-mediated tele-homecare for older adults in Finland, using multimodal conversation analysis. We demonstrate how participants organise these boundaries sequentially and multimodally, how visual appearing and disengaging are of key importance in these processes, and how openings and closings mirror each other in this institutional setting. In the openings, the participants orient to sequential structures that resemble those from mundane telephone conversations and Skype interactions: summons−answer, appearing−noticing, greeting−greeting and the "how are you" question−answer. The participants treat appearing as an accountable part of the opening, and delay advancing to the "how are you" question until a proper visual appearing is produced. Closings are managed through stepwise transition practices that result in a terminal exchange and both participants disengaging from the encounter: the clients, by walking away; the nurses, by closing down the connection. In addition to managing visuality, time-oriented talk is present in both openings and closings. A comparison of our results with findings from other technology-mediated encounters emphasises the importance of visuality in managing closings, and shows that tele-homecare is an interesting hybrid of institutionality and informality.

Artikkelissa tarkastellaan lääkärin ja potilaan tiedollisten asemien rakentumista vastaanoton aloitusjaksossa eli käynnin syyn kertomisen ja vastaanottamisen vaiheessa. Tarkastelemme potilaiden kahta erilaista tapaa esittää diagnostinen arvelu osana käynnin syyn kuvausta. Vertaamme näiden tapojen seuraamuksellisuutta vuorovaikutukselle suhteessa käynnin syyn kuvauksen perustyyppiin, jossa potilas kertoo vain oireet. Tulokset osoittavat, että potilaiden vuorovaikutuksen käytänteet vastaanoton alussa ohjaavat sitä, milloin ja miten lääkärit nostavat potilaan tiedollisen aseman keskustelussa käsiteltäväksi ja miten he suhtautuvat potilaan oikeuteen hallita lääketieteellistä tietoa. Keskustelemme myös siitä, miten potilaat voivat osallistua vastaanoton tehtävän ja toimijoiden tiedollisten oikeuksien määrittelyyn. Tulokset avaavat mahdollisuuksia potilaan osallistumismahdollisuuksien muutoksia kartoittavalle jatkotutkimukselle. Tutkimuksen aineistona on 86 potilaan videoidut vastaanotot perusterveydenhuollosta. Metodina on keskustelunanalyysi.

Some patients require a companion to help them answer questions from medical personnel. How the companions do so may depend, in part, on the nature of the patient's condition. In the case of the patient with a learning disability, we find the companion tending strongly to respect the patient's agency and entitlement to speak to their own experiences, by a) allowing the patient time to volunteer the answer to the question themselves, b) glossing inadequate answers as being a temporary failure to remember and c) constructing a no-problem answer (extending previous findings by Antaki and Chinn, 2019). In contrast, with a patient who is examined for or has a diagnosis of epilepsy or multiple sclerosis, we see the companion tending to take a more proactive and interventionist approach. We discuss our findings in the light of differences between the powers and capacities attributable to people with learning disability, epilepsy, and multiple sclerosis, and the different entitlements that their companions may assume in speaking for them.

Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut yleistyvät työterveyshuollossa, kun teknologia integroituu yhä keskeisemmin terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön ja työprosesseihin. Tähän asti etäterveydenhuoltoa koskeva tutkimus on kohdistunut pääasiassa muuhun kuin työterveyshuoltoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyslääkäreiden, -työterveyshoitajien, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä ja etäpalveluiden käytöstä omassa työssään. Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2018. Tutkimusaineisto koostui kyselyn avointen kysymysten vastauksista. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua.
Tulokset osoittavat, että asenteet teknologian hyödyntämiseen ja etäpalveluihin ovat kyselyyn vastanneissa ammattiryhmissä valtaosin myönteisiä. Myönteiset kokemukset liittyvät erityisesti työn sujuvuuden paranemiseen. Tiedonvälityksen tehostuminen sekä palvelun saatavuuden parantuminen koetaan myös myönteisenä. Teknologian hyödyntämisen ja etäpalvelun myötä tapahtuvat ammattilaisten työnkuvan muutokset koetaan ristiriitaisena. Toisaalta työnkuvan nähdään rikastuvan ja toisaalta sirpaloituvan. Kasvotusten kohtaamisten vähentyminen sekä teknologian käyttöön liittyvät ongelmat koetaan kielteisinä. Kielteisenä koetaan myös sekä asiakkaiden että ammattilaisten osin riittämättömät valmiudet ja osaaminen teknologian käytössä. Ammattilaisten oppimistarpeiden osalta on tunnistettavissa kaksi ääripäätä. Osa on ottanut työssään teknologiaa käyttöön hyvin rajoitetusti tai ei vielä lainkaan ja heillä on siten runsaasti oppimistarpeita, ja osa vastaajista sen sijaan toivoo lähinnä päivitystä uusimpaan teknologiaan ja sovelluksiin.
Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut avaavat mahdollisuuksia uudistaa työterveyshuollon toimintatapoja siten, että ne voivat vastata asiakastyöpaikan tarpeisiin entistä laadukkaammin ja nopeammin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toimintatapojen kehittämiseen.

NA

This report combines the results of different research streams in the NewBI5 research project into one package (NewBI5 = New competitiveness and Business Impact from Intelligence, Intuition, Integration and Interaction). NewBI5 focused on how managerial work could be supported by advanced analytics such as artificial intelligence (AI). The research project harnessed considerations of new technologies, such as AI, for managing international business growth among Finnish companies. The project took place in 2018–2021 and was coordinated by Cost Management Center (CMC) at Tampere University, Unit of Industrial Engineering and Management (Laine, Tiitola, Korhonen, Kuperstein Blasco & co.). The project involved an exquisite network of internationally renowned scholars and growth businesses from Finland. Core academics accompanying CMC were Signal processing (Kämäräinen & co.) and Social psychology researchers (Ruusuvuori & co.) from Tampere University. The companies involved in NewBI5 were ABB, Evondos, Integrata and Mobidiag (case companies), supported by a wider steering and dissemination group consisting of Fastems, HappyOrNot, Neste, Pinus, Quva and Vincit. The project was funded by Business Finland (the Finnish government organization for innovation funding and trade, travel and investment promotion).