Suchergebnisse

The study was part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development in which the same persons have been followed from age 8 through to age 36. The present sample was restricted to those men (n = 131) and women (n = 132) who were either living, or had lived, in a cohabiting or marital relationship. Data on socio-emotional characteristics were collected at ages 8 and 14 using teacher ratings, and on personality traits at age 27 using personality inventories. Marital data were collected at age 36 using an interview and questionnaires. The results showed, first, that divorced individuals differed from those in intact marriages in the aggressiveness versus compliance dimension in childhood and adolescence; the divorced individuals having been more aggressive and less compliant. Second, marriage at a young age in women, and unstable careers and childlessness in men added to the explanation of divorce. Third, poor-quality marriages were linked to anxiety and passivity in childhood for women, and to anxiety, emotional lability, and aggression for men. Neuroticism in early adulthood explained dissatisfaction with the current relationship for men and hostility in the relationship for women. The results suggest that low emotional regulation plays a significant role as an antecedent of subsequent partner relationships.

Structural equation modeling was used to test the mediators of economic circumstances on marital quality using a sample of married or cohabiting 36-year-old Finnish men ( n = 133) and women ( n = 117). The model tested was an adapted version of the model presented by Conger, Ge, and Lorenz. For the men, the results were consistent with the proposed model: Poor employment status caused economic strain and affected the lives of the men to the extent that current economic strain increased expected financial strain, leading to greater depression and greater hostility in the marriage, both of which, in turn, predicted poor marital quality. For the women, poor economic circumstances and, in particular, an unstable career line had direct effects on depression, marital hostility, and poor marital quality. The sex differences are related to the different roles played by economic matters and careers in men's and women's lives.

The aim of this study was to examine the prevalence, antecedents, and consequences of work-family conflict among employed women and men in Finland. The data were obtained by questionnaire from a sample of 501 employees working in four organizations. The results showed that work-family conflict was more prevalent than family-work conflict among both sexes, but that there were no gender differences in experiencing either work-family or family-work conflict. Family-work conflict was best explained by family domain variables (e.g., number of children living at home) for both sexes, and work-family conflict by work domain variables (e.g., full-time job, poor leadership relations) among the women, and by high education and high number of children living at home among the men. Family-work conflict had negative consequences on family well-being, and work-family conflict, in particular, on occupational well-being. The findings suggest that in particular improvements in working life are needed to prevent problems in the work-family interface.

Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisterikoulutusohjelman opetus perustuu Kansainvälisen lääketieteellisen tietotekniikan ja tiedonhallinnan yhdistyksen IMIA:n (International Medical Informatics Association) koulutussuosituksiin. Koulutusohjelma on akkreditoitu vuosina 2012 ja 2018, ja se vastaa kansallisten strategioiden esittämiin haasteisiin, jotka liittyvät muun muassa kansalaisen ja ammattilaisen tiedonhallinnan osaamiseen, tiedolla johtamiseen sekä tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien tutkimiseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelmasta valmistuneiden pro gradu -tutkielmien ja väitöskirjojen keskeisiä tutkimuskohteita sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigman viitekehyksessä vuosina 2002–2018. Tavoitteena on kuvata paradigman tutkimuskohteiden jakautumista, jota tietoa voidaan hyödyntää sekä oppiaineen opintojaksojen kehittämisessä että tulevien opinnäytteiden ohjauksessa. Tutkimusaineisto koostui maisteriohjelmasta valmistuneista pro gradu-tutkielmista (N=158) vuosilta 2002–2018 sekä väitöskirjoista (N=14) vuosilta 2011–2018. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin kuvaamalla aineiston jakautumista frekvenssein ja prosenttiosuuksin. Koulutusohjelmasta valmistuneet pro gradu -tutkielmat kohdistuivat pääasiassa toimintaprosessien tiedon hallinnan organisointiin ja ohjaukseen (n=55) kuten prosessien mallinnukseen tai arviointiin sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön (n=48) kuten käyttöönottojen arviointiin tai sähköiseen asiointiin. Vastaavasti väitöskirjat (N=14) kohdistuivat erityisesti toimintaprosessien tiedon hallinnan organisointiin ja ohjaukseen (n=5) sekä tietorakenteisiin ja -malleihin (n=5) kuten tietosisältöjen määrittämiseen tai terminologian käyttöön. Prosenttiosuuksina tarkasteltaessa molemmissa opinnäytetöissä korostui toimintaprosessien tiedon hallinnan organisointi ja ohjaus (36 % ja 35 %) sekä tiedonhallinnan osaaminen ja tiedolla johtaminen (21 % ja 22 %). Tulokset linkittyvät kansallisen Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian visioihin ja tuottavat tarpeellista tutkimusta tiedonhallinnasta. Jatkossa opinnäytteitä tulee kohdistaa enemmän myös tiedonhallinnan osaamisen tutkimiseen.

Lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sähköistämisen yhtenä tarkoituksena on tukea kansalaisen aktiivisempaa otetta oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Uudet teknologiat ja palvelujen sähköistäminen voivat kuitenkin aiheuttaa eriarvoistumista väestöryhmien välillä, sillä esimerkiksi ikääntyneiden valmiudet sähköisten palvelujen käyttöön ovat muita ryhmiä matalampia.
Ikäihmisten osuus väestörakenteesta kasvaa lähitulevaisuudessa voimakkaasti suurten ikäluokkien eläköitymisen, kuolleisuuden alenemisen sekä toisaalta lasten ja työikäisten osuuden vähenemisen seurauksena. Tämän vuoksi vanhimmista ikäluokista tulee entistä merkittävämpi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttäjäryhmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sähköistäminen vaikuttaa lähivuosina voimakkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin kuvata, minkälaisia kokemuksia ikäihmisillä on terveydenhuollon sähköisten palvelujen käytöstä ja mitkä tekijät vaikuttavat terveydenhuollon sähköisten palvelujen käyttöön. Lisäksi katsauksessa kartoitetaan ikäihmisten sähköisten palvelujen käytössä kokemia ongelmakohtia, joita tulisi huomioida ikäihmisille suunnattujen palvelujen järjestelmäkehityksessä alusta alkaen.
Katsaukseen valikoituneiden artikkeleiden (n=36) perusteella havaittiin, että ikäihmisten kokemukset terveydenhuollon sähköisten palvelujen käytöstä ovat pääasiallisesti myönteisiä. Käyttöön vaikuttavat monet tekijät, joiden vaikutus on usein yksilöllinen. Joitakin yleisiä olettamia tekijöiden vaikutuksesta voidaan kuitenkin löytää. Havaitut ongelmakohdat liittyvät usein järjestelmien, sovellusten ja apuvälineiden käytettävyyteen. Yleisesti ongelmia aiheuttavat hahmottamiseen liittyvät seikat kuten sivustojen ja sovellusten ulkoasu, liian pienet fontit tai painikkeet sekä hankala navigointirakenne. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin tietoturvaan liittyviä huolia sekä käyttäjän kokemaa leimautumisen tunnetta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) koordinoima Virtuaalisairaala 2.0 -hanke on erikoissairaanhoidon palveluiden ja toiminnan muutoksen kehittämistä digitaalisten palvelukanavien avulla. Terveyskylä on osa Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen palvelutuotantoa. Terveyskylän palvelutasoja ovat kansalaisille avoimet palvelut, hoitopalvelut potilaille sekä palvelut ammattilaisille. eTerveyspalveluiden suunnittelu ja tuotanto perustuvat palveluarkkitehtuuriin. Terveyskylän palvelut suunnitellaan asiakaslähtöisesti potilaan ja ammattilaisen kommunikaatiota ja yhteistyötä rakentaviksi. Eri tuottajien muodostaman terveyden- ja sosiaalihuollon digitaalisten palveluiden ekosysteemin on toimittava kansalaisen kannalta palvelupeilinä, jotta hän saa sujuvaa ja saumatonta tukea ja ohjausta sekä hoitoa palvelujen virrassa. Digitaalisten palveluiden kehittämisen myötä kansalaisten, potilaiden, ammattilaisten ja organisaatioiden tarpeet sekä uusista palveluista saatavat hyödyt uudistavat palvelukulttuuria ja tuottavat toiminnan tehostamista. Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella, millainen palvelu Terveyskylä on.

Purpose
– The purpose of this paper is to examine the relationships between authentic leadership and team climate across 22 months. More specifically, three alternative causation models (normal, reversed, reciprocal) were tested.


Design/methodology/approach
– The longitudinal study was conducted among 265 Finnish municipal employees (87.5 per cent women, mean age 48.4 years). The participants completed a questionnaire three times: at baseline (T1), about 14 months after baseline (T2) and about eight months after the second questionnaire (T3).


Findings
– The cross-lagged analyses based on structural equation modelling lent support to the reversed causation model more than the normal causation and reciprocal models. More specifically, team climate at T2 predicted authentic leadership across eight months at T3. Thus the study suggests that positive team climate (i.e. vision, participation safety, task orientation, and support for innovation) may foster authentic leadership in the long term and not vice versa.


Practical/implications
– The findings suggest that − besides improving team climate and authentic leadership themselves – team climate should be improved in order to enable authentic leadership to develop and flourish. It is important to emphasize that in forming the team climate employees are active agents and not passive targets.


Originality/value
– The study is among the first to test different causal models regarding authentic leadership and team climate. From the theoretical viewpoint, the findings suggest that follower-centric theories of leadership merit greater attention in the future.