Suchergebnisse

Economic transformations in the world economy are progressing in two divergent directions - international production fragmentation and industrial agglomeration. Based on the data analysis and using models of interdependencies between key economies, this book analyses innovation systems that cross national borders

Purpose
This paper aims to focus on the Tunisian National Innovation System (NIS) and the conditions that might foster its aptitude to support socio-economic transformation.


Design/methodology/approach
The paper adopts an original twofold foresight methodology combining the analysis of key players with the exploration of scenarios. While usually, a foresight exercise considers only one of these two futures studies approaches.


Findings
The "Dynamic Islands System" scenario reflects the present situation and current trends. It shows that all expected components of an efficient system are in place, but they are evolving more or less independently. "Connected System" is the most desirable option because it reflects the potential to improve strongly productivity, competitiveness and social inclusion. The "Dislocated System" is a third possible but risky scenario. Despite the interesting insights provided through futures imaging, the scenario approach is not sufficient in providing indications of how and which actors can make happen the changes needed to move towards the desired state. So, a second step of the adopted twofold foresight approach addresses the role of key players. The analysis aims to reveal which actors are in a position to implement the required changes and thereby support the transition from the present to the desired scenario.


Practical implications
The challenges ahead are then pointed out, namely, that the private sector and firms would have to take the lead in the future; and that the less influential players would have to work side by side to be able to direct the NIS to the "Connected scenario".


Originality/value
The clue in this approach is to transform a sub-optimal reality to achieve a desired end-state by understanding the trend scenario. The actors' analysis helps to clarify the respective attitudes and concerns of the players vis-à-vis the required changes. In this two-step foresight approach, the desired scenario is considered as a specific project.

Yritysten innovaatiotoiminnan merkitys talouden kehitykselle on kiistaton. Sen sijaan käsitykset tämän innovaatiotoiminnan luonteesta ja reunaehdoista ovat merkittäviä tutkimuskohteita. Erilaiset aluekehitysteoriat ovat tarkastelleet näitä kysymyksiä spatiaalisista lähtökohdista muutamia vuosikymmeniä. Tosin näiden teorioiden ja lähestymistapojen juuret ovat huomattavasti vanhemmissa havainnoissa, jotka käsittelevät esimerkiksi taloudellisen toiminnan maantieteellistä keskittymistä ja sen merkitystä tai organisaatioiden välisen vuorovaikutuksen luonnetta ja spatiaalisia vaikutuksia. Tässä tutkimuksessa kohteena ja analyysikehikkona on yksi nykyisin vaikuttavista innovaatiotoiminnan ja alueellisen kehityksen suhteita tarkastelevista lähestymistavoista, niin sanottu alueellisen innovaatiojärjestelmän malli. Malli lasketaan usein myös yhdeksi laajemman innovaatiojärjestelmätutkimuksen näkökulmista kansallisen, teknologisen tai toimialoittaisen näkökulman rinnalla. Näiden mallien merkitys myös käytännön politiikkatoimien perustana on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana suuri eri maissa ympäri maailmaa. Alueellisen innovaatiojärjestelmän mallin ytimessä on oletus, että innovaatiotoiminnassa on kyse vuorovaikutteisesta oppimisesta, johon ympäröivä yhteiskunnallinen viitekehys vaikuttaa monin tavoin, eikä innovaatiotoimintaa voida siten ymmärtää tuntematta monia rakenteellisia ja institutionaalisia tekijöitä. Yleisesti innovaatiojärjestelmän voidaan määritellä muodostuvan toimijoista, näiden välisistä suhteista sekä taloudellisesti käyttökelpoisen tiedon tuottamiseen, leviämiseen ja hyödyntämiseen liittyvistä prosesseista. Alueellisesta näkökulmasta korostetaan yleensä yhdistävän tai läheisen maantieteellisen sijainnin tuottamia etuja näissä prosesseissa (esimerkiksi teknologiset ylivuodot, erikoistuneet resurssit ja instituutiot). Samoin korostetaan hiljaisen tiedon paikallistunutta luonnetta ja sen siirtämisen ongelmallisuutta vastakohtana esimerkiksi koodatun informaation usein suhteellisen helpolle ja edulliselle siirtämiselle maasta toiseen. Yhtenä tutkimuksen lähtökohdista on näkemys, että tyypillinen alueellisen innovaatiojärjestelmätutkimuksen metodologinen lähestymistapa on painottunut liiaksi ylhäältä alas -näkökulmaan. Eri maissa ja eri alueilla toteutettavien tutkimusten välisen vertailun ja tutkimustiedon kumuloitumisen edistämiseksi tarvitaan myös alhaalta ylös -tyyppistä metodologiaa soveltavia tutkimuksia. Tähän tässä esiteltävä tutkimus pyrkii: se kehittää em. lähestymistavan perustalta viitekehystä, joka yritystasolla ottaa huomioon keskeisiä innovaatiotoimintaan ja sen spatiaalisiin sidoksiin liittyviä tekijöitä. Erityisen merkittävänä nähdään innovaatiotoimintaan liittyvä yritysten ulkoinen vuorovaikutus verkostomuotoisina yhteyksinä toisiin yrityksiin ja muihin organisaatioihin sekä tällaisen vuorovaikutuksen mahdollinen kasautuminen aluetasolla. Empiirisesti tutkimus rakentuu kahden toisiinsa liitoksissa olevan yritystasoisen tutkimusaineiston pohjalle. Toinen näistä aineistoista rakentuu 360 yrityksen ja toimipaikan palauttamasta kyselystä ja toinen 37 yritysjohtajan haastatteluista. Kohteena olevat yritykset edustavat teollisuutta ja yrityspalvelualoja ja sijaitsevat Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen aineiston ja analyysin yhdistäminen tekee mahdolliseksi metodisen triangulaation, jolla pyritään varmistamaan tulosten monipuolisuus ja luotettavuus. Rakennetun viitekehyksen lisäksi tutkimus tuottaa empiiristä tietoa suomalaisten yritysten innovaatiotoiminnasta ja sen alueellisista, kansallisista ja kansainvälisistä kytkennöistä. Tutkimus päätyy muun muassa toteamaan, että varsinaisia aluetasolla rakentuvia laajoja innovaatiotoimintaan liittyviä yritysten välisiä systeemisiä kokonaisuuksia ei voida havaita. Tältä pohjalta esitetään johtopäätöksenä, että kyse on enemmänkin useilla tasoilla rakentuvista spatiaalisista innovaatiojärjestelmistä tai -ympäristöistä. Toisaalta tutkimus tuo esiin innovaatiotoiminnan monenlaiset merkittävät kytkennät aluetasolla, jotka perustuvat muun muassa alueellisiin työmarkkinoihin sekä yliopistoihin ja muuhun tiede- ja teknologiainfrastruktuuriin alueilla. Tutkimuksen pohjalta esitetään teoreettis-käsitteellisiä ja metodologisia tarpeita ja mahdollisuuksia alueellisen innovaatiojärjestelmämallin kehittämiseksi. Lopuksi tutkimuksessa esitetään normatiivisesti kolme erityyppistä alueellista innovaatioympäristöä, joiden piirteitä tutkimuksessa empiiriseen aineistoon perustuen havaittiin. ; The significance of innovation for economic development is very little debated today. Instead, debated are the characteristics and preconditions of innovation. In regional studies and regional science, several approaches and theories have evolved in the last decades to explore the spatial dimension of industrial innovation activities. These approaches, however, have their origins in much older observations dealing with, for example, geographical agglomeration of production and its effects or inter-organizational interaction and its dynamics in space. Serving as the subject and frame of analysis in the study, the regional innovation system (RIS) approach represents the present theorization on relationships between industrial innovation and regional development. This approach is often counted as one of the variants in the innovation system family, together with national, sector and technological variants. It is noteworthy that these models have had a remarkable impact on policy-making all over the world in the last ten years, underscoring also their social attractiveness. A core assumption in the regional innovation system approach is that innovation activities are based on interactive learning and are thus socially embedded processes which cannot be understood without taking into account their institutional and cultural contexts. A broad definition of an innovation system formulates that an innovation system is formed by actors, relationships and processes related to producing, distributing and using economically useful knowledge. From the regional perspective, it is usual to emphasize those advantages for innovation processes that are caused by co-localization or close geographical proximity among actors (e.g. technological spillovers, specialized resources and institutions). Those characteristics of tacit knowledge are also emphasized that make it highly localized and sticky contrary to codified information that may be relatively easy and cheap to transmit to another part of the globe by exploiting communication technologies, for example. One of the points of departure in this study was an assumption that a study conducted in the RIS fashion typically follows a top­down methodology, although also studies from the bottom-up perspective are needed in order to facilitate comparisons between different empirical studies and to ensure an effective cumulation of research knowledge. This is where the study aims to make its mark: based on the RIS approach, it pursues to develop a framework that takes into account firm-level core determinants of innovation activities and its spatial ties. Here firms external interaction related to innovation as network-type linkages to other firms and organizations as well as its potential concentration on the regional level are considered to be of particular interest. Empirically the study is based on two connected firm-level data-sets, one of which consists of a survey with 360 respondent firms and business units and the other of 35 firms based on 38 executive interviews. These firms represent manufacturing and business services industries and they are located in Tampere and Jyväskylä Regions in Finland. The regions, on the one hand, are comprised of institutionally fairly rich innovation environments but, on the other hand, include also some less-favoured sub-regions. Concerning the analysis of the study, a combination of the two data-sets enables methodical triangulation which aims at securing both the diversity and the reliability of the outcomes. In addition to the constructed framework, the study results in empirical information on the Finnish firms innovation activities and their regional, national and international linkages. The outcomes show, among other things, that there are no particular innovation-related systemic inter-firm entities formed at the regional level. Based on this, the conclusion is that innovation systems, or environments, are spatially multi-level. On the other hand, the study brings forward many of those regional-level ties and linkages that are important for innovation activities, such as regional labour markets, universities and other science and technology infrastructure in the regions. Based on the study, many prospects are pointed out and discussed to contribute to the theoretical and methodological advance of the regional innovation system approach. Finally, originating from the empirical observations, three normative models of distinctive regional innovation environments are presented.

While aerospace and aircraft form two poles in Montreal and Toronto, Ottawa is Canada's centre for semiconductor and telecommunication innovation. Niosi explores how these regional configurations are shaped by national and provincial public policy incentives

The paper reports on the qualitative research of the Canadian innovation systems. Primary method employed for the study is semi-structured expert interviews carried out at Southern Ontario, Alberta and British Columbia universities, science and technology offices, industry and government institutions. Principal assumption and purpose of the study is the useful understanding of the Canadian regional policies for innovation to Lithuania and other emerging economies in the Baltic region and elsewhere. The study aimed to review and identify innovative Canadian policies, which can be held responsible for stimulating and means for sustaining technological innovation and technological entrepreneurship, and to compensate for the inherent draw of the larger developed economies.DOI: http://dx.doi.org/10.5755/j01.ss.75.1.1595 ; Straipsnyje pristatoma Kanados inovacijų sistemos studija, kurios pagrindas - kokybinis Pietų Ontario, Albertos ir Britų Kolumbijos universitetų, mokslo ir technologijų įstaigų, verslo ir valstybės institucijų tyrimas. Tyrimo metodas - iš dalies struktūruotas ekspertų interviu. Tyrimo tikslas - atskleisti Kanados regioninės inovacijų politikos naudą Lietuvai, taip pat kitoms Baltijos regiono ir pasaulio valstybėms, kurios pasižymi kylančiu ekonomikos lygiu. Tyrimu siekiama identifikuoti, kokiu būdu Kanados inovacijų politika skatina remti technologines inovacijas ir technologinį verslumą, kokias priemones pasirenka, kad padėtų atsispirti natūraliai didesnių išsivysčiusių šalių ekonomikos traukai. Tyrimas atskleidė labai pozityviai dinamišką Kanados inovacijų erdvę, kurioje šiuo metu eksperimentuojama pasirenkant naujas viešosios politikos kryptis. Šis tyrimas yra pirma išsami Kanados viešosios politikos inovacijų srities analizė, skirta Baltijos šalių problematikai. Pirmą kartą išsamiai analizuojamos ir Kanados patirties perėmimo galimybės. Kanados inovacijų sistemos - viešosios politikos dalis - atspindi federalinę valstybės santvarką, tačiau ypač svarbus vaidmuo skiriamas viešojo ir privataus ...

In theory, innovation processes lie behind the evolution of national systems as they create interacting dynamics among organisations. Institutions and policies are considered means for influencing these interactive dynamics, such as shifting innovative focus from traditional to environmentally oriented production, more environmentally friendly types of energy use, or environmental protection measures, products or services. Institutions and policies are thus considered drivers of change in technologies, processes, markets, raw materials or organisational forms--innovation in a Schumpeterian sense. Shifts in energy sources, from fossil to non-fossil sources, among organisations in the Swedish innovation system therefore call for explanations in terms of changed institutions and policies and their resulting eco-innovations. This paper looks more closely into climate gas emission and the shift to non-fossil energy in Sweden; what types of organisations are behind the shift to non-fossil energy use, what are the relative effects on emissions, to what extent can these interactive dynamics be considered eco-innovations, and if so, can they be related to specific institutions and policies? Quantitative analysis of evolving innovation processes in national systems is not always possible due to a lack of reliable and multi-level time-series data sets. This is also true for eco-innovations ('green' innovations). In the Swedish case, there are detailed data sets at national, regional, organisational and employee levels, making possible the estimation of evolutionary models. Register data can be merged with time series on environmental energy consumption and emissions. Data allow for a detailed analysis of environmentally oriented innovation from at least 2003. Analyses in this paper are based on time-series of data on the recent shift from fossil to non-fossil energy sources in the Swedish innovation system, as well as data on emissions, and potentially innovation promoting parameters at organisational and employee levels. ...

Evolutionäre Ansätze bilden heute einen zentralen Baustein der regionalen Innovationsforschung. Im Fokus stehen dabei die Historie regionaler Innovationssysteme, daraus resultierende Routinen und Interaktionen sowie der Einfluss von Wissen, Institutionen und individuellen Akteuren auf Veränderungen regionaler Innovationspfade. Neue strukturpolitische Impulse wurden in den vergangenen Jahren vor allem durch die Europäische Kommission und die OECD gesetzt. Soziale Innovation, Intelligente Spezialisierung und die Ökologische Wende bilden aktuelle Diskussionslinien, die Veränderungen in regionalen Innovationssystemen nach sich ziehen werden. Welchen Beitrag INNO im Rahmen der Neujustierung leistet, wird in diesem Beitrag diskutiert.

This study, commissioned by the National Technology Agency of Finland (Tekes), evaluates the current innovation system and business environment in Northwest Russia and identifies opportunities for mutually beneficial cooperation in R&D. The innovation system in Northwest Russia shares common weaknesses with the Russian national innovation system, including insufficient funding, low efficiency in many types of operations, excessive government regulation, low commercialisation of research and development findings, as well as underdeveloped bridging institutions and public-private partnerships. There is, however, also clear evidence of substantial scientific and technical potential, given the vast knowledge and diverse skills accumulated in the region, the high concentration of innovation infrastructure in St. Petersburg, and the willingness to cooperate internationally. Northwest Russia, which shares a border with Finland, is the chief focus of Finnish investors receiving about 80% of all Finnish investment in Russia. The growing number of international investment projects indicates a gradual improvement in the investment climate in Northwest Russia. This region holds a substantial potential for advancing international cooperation in many areas, including science and technology. ; Tutkimuksessa, joka tehtiin Tekesin tilauksesta, kuvataan Luoteis-Venäjän innovaatiojärjestelmä ja arvioidaan sen toimivuutta. Lisäksi tarkastellaan Luoteis-Venäjän teollista rakennetta, siellä toimivia ulkomaalaisia yrityksiä ml. suomalaisyritykset sekä liiketoiminnan olosuhteita. Tavoitteena on tunnistaa yritysten kannalta tärkeitä T&K-toiminnan yhteistyömahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita. Luoteis-Venäjän innovaatiojärjestelmä kärsii samoista puutteista kuin koko Venäjän innovaatiojärjestelmä. Näitä ovat mm. riittämätön rahoitus, toiminnan tehottomuus, liiallinen valtion sääntely, tutkimuksen ja kehitystoiminnan tulosten puutteellinen kaupallistaminen, T&K-toiminnan tukiorganisaatioiden alikehittyneisyys sekä julkisen vallan ja yritysten yhteistyön vähyys. Luoteis- Venäjällä on kuitenkin huomattava tieteellinen ja teknillinen potentiaali. Varsinkin Pietarissa on innovaatiotoiminnan ja sen organisaatioiden merkittävä keskittymä ja halukkuutta kansainväliseen yhteistyöhön. Suomalaisyritysten suorista sijoituksista 80 prosenttia on tehty juuri rajantakaiselle Luoteis- Venäjälle. Ulkomaiset investoinnit Luoteis-Venäjälle ovat kasvaneet, ja lähitulevaisuudessa on odotettavissa suomalaisinvestointien merkittävä kasvu, mikä kuvastaa myös parantunutta investointi-ilmapiiriä. Toistaiseksi investointien motiivit ovat olleet pääsy Venäjän markkinoille tai hyötyminen edullisista tuotantopanoksista. Merkittävä ja käyttämätön potentiaali sisältyy T&Kresurssien hyödyntämiseen.

In recent years India has emerged as a major destination for corporate research and development (R&D), especially for multinational corporations. India's domestic institutions like Indian Space Research Organisation (ISRO), Defence Research and Development Organisation (DRDO), and the Centre for Development of Advanced Computing (C-DAC) have set prestigious milestones of international standards. Not surprisingly, at Governmental levels a number of international cooperation agreements in the field of science and technology have been signed with India. After years of self-imposed seclusion, principally motivated by post-colonial India's insistence on the development of indigenous technology, India finally seems to have joined the global mainstream of innovation. India is in the process of emerging as a major R&D hub for both large and medium-sized multinational companies in various industries. This development is mainly owing to the availability of skilled labor produced in world-class elite institutions. Cost advantages, e.g. in the form of low wages are still present but receding due to substantial wage hikes often ranging between 15 and 25% per annum. The striking finding is however about market-driven factors. Of late, India's market potential, in the meantime ranked as 3rd largest worldwide by the Global Competitiveness Report 2007-08, has emerged as a crucial driver. Rising income levels of India's billion-plus population are creating unique market opportunities for firms, both domestic and foreign. In India the Government has historically played a major and in most cases a singularly positive role in the formation of its innovation system. India, ever since its independence from British rule, has invested much time, resources and efforts in creating a knowledge society and building institutions of research and higher institutions. Despite explosive population growth literacy rate in India grew from 18.3% in 1950-51 to 64.8% in 2001 thanks to concerted Government efforts; female literacy rose from a mere 8.9% to 53.7% in the same period. Moreover the quality of education in India is generally ranked as very good. According to the Global Competitiveness Report 2007-08 the quality of mathematics and science education in India is ranked as 11th best in the world, much ahead of 29th placed Japan, 36th placed Germany, 45th placed United States and 46th placed United Kingdom. Nevertheless, India is faced with major challenges related to infrastructure and bureaucratic hurdles. The quality of education, notwithstanding such excellent rankings as stated above, in many institutions does not reach the standards required for (cutting-edge) R&D efforts. Moreover, a booming economy is leading to shortage of qualified and experienced skilled labor - which result in inflationary wage growth and high attrition rates, which generally lay in a double-digit range. With the Government maintaining a pro-active role many of these problems may however be expected to get resolved to a manageable extent. In its Eleventh Five Year Plan (2007-12) the Government has announced massive investments in infrastructure and education sectors to enhance both the quantity and the quality. Industrial firms in India have recognized their chances and are investing heavily in R&D capacities. India is also a beneficiary of global mobility and exchange of talents, technology and resources as much as the world, especially the developed Western countries, have profited from India's export of brain power. In sum all these developments raise hopes for a further improvement in the conditions of Indi's National Innovation System.