Suchergebnisse

The European Union promotes collaboration between authorities and the private sector, and the providers of the most critical services to society face security related obligations. In this paper, critical infrastructure is seen as a system of systems that can be subject to cyber-attacks and other disturbances. Situational awareness (SA) enhances preparations for and decision-making during assessed and unforeseen disruptive incidents, and promoting Cyber effective situational awareness (CSA) requires information sharing between the different interest groups. This research is constructive in nature, where innovative constructions developed as solutions for domain-specific real world problems, while the research question is: "How can cyber situational awareness protect critical infrastructures?" The Observe – Orient – Decide – Act (OODA) loop is examined as a way to promote collaboration towards a shared situational picture, awareness and understanding to meet challenges of forming CSA in relation to risk assessment (RA) and improving resilience. Three levels of organizational decision-making are examined in relation a five-layer cyber structure of an organization to provide a more comprehensive systems view of organizational cyber security. Successful, crisis-management efforts enable organizations to sustain and resume operations, minimize losses, and adapt to manage future incidents, as many criticalinfrastructures typically lack resilience and may easily lose essential functionality when hit byan adverse event. Situation awareness is the main prerequisite towards cyber security. Without situation awareness, it is impossible to systematically prevent, identify, and protect the system from cyber incidents.

Kyberturvallisuusstrategian vision mukaan Suomen tulee kyetä suojaamaan elintärkeät toimintonsa kyberuhkaa vastaan kaikissa tilanteissa. Terveydenhuolto on yksi elintärkeistä toiminnoista. Terveystoimiala on kyberhyökkäysten top-5-listalla ensimmäisenä. Hyökkäysten keskeisin motivaatio on potilastietojen arvo pimeillä markkinoilla. Vuonna 2015 varastettiin yli satamiljoonaa potilastietoa, jotka sisältävät rikollisille arvokkaita tietoja, kuten luottokorttinumeroita, työnantajatietoja ja sairaushistoriatietoja. Tässä artikkelissa kuvataan terveydenhuoltoon liittyviä kyberuhkia, kyberhaavoittuvuuksia ja toteutuneita kyberhyökkäyksiä kybermaailman eri ulottuvuudet kattaen.
Tarkastelussa käytetään kybermaailman viisikerroksista verkostomallia, joka sisältää fyysisen, syntaktisen, semanttisen, palvelu- ja kognitiivisen kerroksen. Malli kattaa laajasti koko kybermaailman fyysisen kerroksen laitteista ja verkoista kognitiivisen kerroksen inhimillisiin ongelmanratkaisu- ja tulkintaympäristöihin. Haavoittuvuuksia ja toteutuneita hyökkäyksiä voidaan mallin mukaan jaotella laitekohtaisista haavoittuvuuksista aina koulutuksen puutteista johtuviin haavoittuvuuksiin ja pelottelu- ja kalasteluohjelmilla tapahtuneisiin hyökkäyksiin. Paljon julkisuutta ovat saaneet myös terveydenhuoltoon kohdistuneet kiristyshaittaohjelmahyökkäykset.
Kyberuhkia vastaan voidaan suojautua useilla eri tasoilla ja tavoilla. Lähtökohtana on se, että jokainen organisaatio huolehtii oman toimintansa kyberturvallisuudesta tehden yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa uhkien tunnistamisessa ja torjumisessa. Terveydenhuollon kyberturvallisuuden rakentaminen on systeemin hallintaa, jossa tulee keskittyä järjestelmien kokonaisuuteen yksittäisten laitteiden sijaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on, että kokonaisosaaminen tukee yksittäisen toimijan toimintaedellytyksiä yhteistä uhkaa vastaan. Terveydenhuollon kyberturvallisuuden jatkuva parantaminen ja tietoisuuden lisääminen ovat kaikkien kansalaisten etuja, jotka vaativat vahvaa ymmärrystä niin tietoturvasta kuin terveydenhuollon toimintatavoistakin. Tämän vuoksi tietoisuuden kohottamisen ja henkilökunnan kouluttamisen tuleekin olla keskeisellä sijalla organisaatioiden kyberturvallisuudessa.