Citations et métaphores dans le discours journalistique sur l'Iran

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, minkälaisia kielellisiä keinoja sanomalehdissä käytetään. Aineistona on kaksi sanomalehteä: ranskalainen Le Monde ja suomalainen Helsingin Sanomat. Tutkittavat artikkelit ovat ilmestyneet 16. - 29. syyskuuta 2007 ja niissä käsitellään Iranin ydinase-epäilyä, joka oli tuolloin joukkoviestimissä puheenaiheena. Tarkoitus on myös selvittää, millaisia eroja esiintyy Helsingin Sanomien ja Le Monden tavoissa uutisoida aiheesta. Tutkielman hypoteesi on, että journalistinen kieli ei ole täysin neutraalia ja että artikkeleista löytyy vastakkainasettelun elementtejä länsimaiden ja Iranin välillä. Tutkielman teoreettisena kehyksenä toimii diskurssianalyysi, jonka pohjalta tutkitaan suorien lainausten ja metaforien käyttöä artikkeleissa. Diskurssianalyysin teorian mukaan kielen käyttö on tilanne- ja kulttuurisidonnaista. Sanomalehtien artikkelit on kirjoitettu journalistisessa diskurssissa, jonka vakiintuneita tapoja ja käytäntöjä toimittajien ammattikunta noudattaa työssään. Diskursseihin vaikuttavat esimerkiksi lehden oma poliittinen kanta, kaupallisuuden vaatimukset ja kulttuuri, jossa lehteä julkaistaan. Suoralla lainauksella voi olla artikkelissa argumentoiva tai dramatisoiva funktio. Toimittaja voi erottaa lainausmerkeillä ilmaisuja omasta diskurssistaan ja näin sanoutua irti vastuusta niiden sisällön suhteen. Analyysissa kiinnitetään huomiota myös siihen, kenen puhetta artikkeleissa lainataan ja minkä pituisia lainaukset ovat. Artikkeleissa käytetyt metaforat luokitellaan skeemoihin sekä pragmaattisiin ja intertekstuaalisiin metaforiin. Lisäksi perehdytään metaforien syvämerkityksiin, joiden pohjalta niitä voidaan jakaa rakenteellisiin, ontologisiin ja suuntametaforiin. Tuloksissa silmiinpistävää oli, että suurin osa sitaateista oli lyhyitä ja että etenkin Helsingin Sanomissa iranilaisten poliitikkojen puheita siteerattiin huomattavasti vähemmän kuin länsimaalaisten. Joistakin sitaateista kävi ilmi ironinen suhtautuminen poliitikkoihin, mikä ilmeni esimerkiksi Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchnerin tekemien lipsahdusten toisteluna useissa artikkeleissa. Sama ilmiö toistui myös metaforien kohdalla. Metaforien syvämerkityksiä tutkimalla saatiin selville, aineiston artikkeleissa politiikka rinnastetaan usein sotaan, teatteriin tai peliin. Suomen ja Ranskan kielen metaforat eroavat jonkin verran toisistaan, mikä johtuu erilaisesta kulttuurisesta ympäristöstä. Asia otettiin huomioon metaforien analyysissa sekä niiden kääntämisessä ranskan kielelle. Asiasanat:diskurssianalyysi, suora lainaus, metafora