On the Borderlines of Voting : Finnish emigrants' transnational identities and political participation ; Äänestämisen rajamailla : Ulkosuomalaisten transnationaaliset identiteetit ja poliittinen osallistuminen

Open Access

Abstract

Globalisaatio ja Euroopan yhdentyminen ovat lisänneet liikkuvuutta, ja yhä useammat maat sallivat ulkokansalaisilleen äänioikeuden. Tästä on seurannut äänestäjäkunnan enenevä maantieteellinen hajonta. Kansalliset rajat ylittävä muuttoliike on korostanut kansalliseen identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Poliittiset yhteisöt ovat laajentuneet valtioiden maa-alueiden ulkopuolelle, mikä on haastanut perinteisen olettaman siitä, että kotimaan politiikkaa koskeva päätöksenteko tapahtuu yksinomaan kansallisvaltion rajojen sisäpuolella. Globalisaation myötä poliittisen edustuksen on vastattava uusiin vaatimuksiin ja ulkokansalaisten poliittisen edustuksen uudelleentarkastelu on välttämätöntä, kun yhä useammat kansalaiset elävät ja työskentelevät kotimaansa ulkopuolella vuosien ajan. Monikansallinen poliittinen osallistuminen ja mahdollisuus äänestää ulkomailta on erittäin tärkeä aihe, mutta samanaikaisesti usein ohitettu vaalitutkimuksessa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on tutkia ulkosuomalaisten monikansallisia identiteettejä, poliittista osallistumista sekä vaaliosallistumista. Tilastolliset analyysit perustuvat aineistoon, joka on kerätty Ruotsissa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa (n = 1 067) asuvilta suomalaisilta. Tutkimustulokset osoittavat, että poliittinen osallistuminen ei merkittävästi eroa ulkosuomalaisten ja Suomessa asuvien suomalaisten välillä. Huolimatta siitä, että ulkosuomalaisten identiteetti ja poliittinen osallistuminen ovat valtioiden rajat ylittäviä, ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus on alhainen sekä lähtömaassa että asuinvaltiossa. Ulkosuomalaisten matala äänestysaktiivisuus Suomen vaaleissa selittyy suurelta osin äänestämisestä aiheutuvista kustannuksista, erityisesti pitkistä etäisyyksistä äänestyspaikalle. Joustavien äänestysmenetelmien, kuten kirjeäänestämisen, käyttöönotto voisi lisätä ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuutta. Muissa maissa (esimerkiksi Ruotsissa ja Italiassa) näin on tapahtunut. Tutkimustulokset osoittavat, että ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus vähenee Suomessa ajan myötä, mutta samanaikaisesti se lisääntyy asuinmaan vaaleissa. Lisäksi tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajien puolueidentifikaatio muistuttaa ennemmin asuinmaan poliittista ilmapiiriä kuin puoluekannatusta Suomessa. Tutkimuksen keskeinen kontribuutio on ottaa osaa aiempaan tutkimuskirjallisuuteen sekä politiikan että siirtolaisuuden tutkimuksen alalla. Tutkimus esittää uusia näkökulmia aiemmin vain vähän tutkitulla ulkokansalaisiin keskittyvällä vaalitutkimuksella. Vaikka suhteellisen hyvin tiedetään, miten erilaiset sosioekonomiset tekijät vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen, ulkokansalaisten matala äänestysaktiivisuus on toistaiseksi ollut laajalti tuntematon alue politiikan tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tulokset antavat kokonaisvaltaisemman käsityksen äänestäjien käyttäytymisestä globalisoituneessa maailmassa, ja tuloksia voidaan käyttää kehittämään kohdennettuja toimia, joilla pyritään parantamaan valtioiden rajat ylittävää poliittista osallistumista ja edistämään ulkosuomalaisten poliittista edustuksellisuutta. ; Globalisation and European integration have led to increased personal mobility, and a growing number of countries have enfranchised their emigrant citizens. Consequently, the electorate has become increasingly dispersed geographically. People's increased mobility across national borders has highlighted questions about national belonging. The traditional assumption that domestic politics is to be exclusively decided within the borders of the nation state is challenged by the notion that the political communities have extended beyond state territories. Accordingly, globalisation has led political representation to a need to confront new demands, and the re-evaluation of the means of emigrant political representation is necessary. With ever more citizens living and working outside of their home country for several years of their lives, the topic of transnational political participation and voting from abroad is highly relevant, yet at the same time it is often omitted from electoral analyses. The general aim of this study is to explore the transnational identities as well as political and electoral participation of Finnish emigrants. The statistical analyses are based on data collected from Finnish emigrants residing in Sweden, Germany, the United Kingdom, Spain, Canada and the United States (n=1,067). The findings of this study show that the political participation does not considerably differ between Finnish emigrants and those who have remained in Finland. While Finnish emigrants' identities and political participation are transnational, their electoral participation is not high in either the country of origin or the country of residence. The low level of voter turnout among emigrants in Finnish elections can largely be explained by the costs of voting, especially the long distance to the polling stations. Adopting convenience voting methods, such as postal voting, could increase turnout among emigrants, as they previously have done in other countries (such as in Sweden and Italy). This study demonstrates that emigrants' electoral participation decreases in homeland elections over time, while it simultaneously increases in the elections in the country of residence. Furthermore, the findings of this study suggest that the party identification of emigrants resembles rather the current political climate of the country of residence than party support in Finland. The contribution of this study lies in adding to the few existing analyses of electorates abroad. Thus, this study contributes to the existing literature on both political and migration studies by exploring new perspectives on the previously scarcely addressed field of emigrant voting. While it is relatively well known how different socio-economic factors influence voter turnout in general, the low level of turnout abroad has hitherto been a largely unknown area in political science. The findings of this study provide a more comprehensive understanding of voter behaviour in the globalised world, and the findings can be used to develop targeted interventions aimed at ameliorating transnational political participation and advancing emigrant representation within the Finnish electoral system.