Suchergebnisse

Organization interpreted according to Luhmann's autopoietic systems theory
The theory describes systems that reproduce their unity recursively through their own operations. This is autopoiesis. As social systems organizations consist solely of communication. A structural coupling allows the environment to affect the organization's functioning. Openness of the organization is possible through its closure. Reproduction is based on the distinction the organization makes in relation to its environment. It does this by utilizing its own codes and decision-making programs. Coding is a prerequisite for information that affects events in organization. Organization's decisions are events that link to past and future decisions. Coding is also a reduction of the complexity of the environment. Simultaneously the organization produces itself and maintains its autopoiesis. At the center of Luhmann's theory is an organization that makes itself and adapts as part of its constantly changing environment. Often, this is an organization that copes with conflicting demands.

Tässä artikkelissa tarkastellaan organisaatiokulttuurin ja digitaalisen transformaation suhdetta suuressa julkisen sektorin organisaatiossa, Kelassa. Organisaatiokulttuuri, jonka on todettu edistävän digitaalista transformaatiota, on yhtenäinen ja avoin. Siinä korostuu myös ketteryys ja reagointikykyisyys. Kelan johdon ja digitalisaation avainhenkilöiden haastatteluihin perustuva empiirinen tutkimus paljastaa, että Kelan nykyinen organisaatiokulttuuri ei täytä näitä kriteereitä täysin. Kelan organisaatiokulttuuri näyttää olevan melko yhtenäinen, mutta haasteena on organisaation koko ja byrokratia sekä Kelan rajallinen kyky avoimuuteen. Tällä hetkellä Kelalla ei ole riittäviä valmiuksia eikä riittävän selkeitä tavoitteita digitaalisen transformaation suhteen. Vahva usko strategian tehokkuuteen ja muutosorientaatio nousivat esiin digitaalista transformaatiota edistävinä tekijöinä. Tekijöitä, jotka voivat hidastaa muutosta Kelassa, olivat tutkimuksen mukaan resurssien puute, lainsäädäntöön liittyvät monimutkaisuudet sekä kehityshankkeiden nykyinen hajanaisuus.

We have recently seen research examining the origin and functioning of hybrid organizations. The growing practical and academic interest in hybrids is a clear manifestation of the changing and blurring roles of governments and private sector organizations. It also reveals new ways of thinking about governments' relations with various commercial and community organizations as well as ways of reorganizing service delivery and production. While there is a growing body of research and practical knowledge, there are still significant gaps in definitions and understanding of the hybrid organization. It also constitutes an ambiguous field of organizing and leadership. This article represents a variety of definitions and approaches to the hybrid organization and addresses the particular challenges for structuring and managing the hybrids. We also put forward six measures which foster getting benefits and favorable outcomes from the hybrid organization.